Mikromuoveista

Mikromuovit (tai mikromuovihelmet) ovat tarkoituksella tuotteeseen lisättyjä, 5 mm tai pienempiä, veteen liukenemattomia, kiinteitä ja kaikentyyppisiä muovipartikkeleja, jotka eivät ole biohajoavia vesiympäristössä. Mikromuovipartikkelit ovat usein niin pieniä, ettei niitä voi paljaalla silmällä erottaa. Kosmetiikassa niitä käytetään täyteaineina kuorivissa tai pesevissä poispestävissä kosmetiikkavalmisteissa.

Mitä mikromuovit tai mikromuovihelmet ovat?

Viime vuosina keskustelu muovipullojen ja muiden kierrättämättömien muovipakkausten kohtalosta on lisääntynyt huimasti. Muoviroskat kasaantuvat kaatopaikolle ympäri maailmaa ja kelluvat valtavina lauttoina merissä. Vesistöjen kohdalla erityistä huolta ovat herättäneet mikromuovit tai -muovihelmet, joita löytyy myös kosmetiikasta ja puhdistusaineista ja niiden vaikutuksia vesivarantoihin ja meriympäristöihin on tutkittu paljon. Mikromuovit (tai mikromuovihelmet) ovat tarkoituksella tuotteeseen lisättyjä, 5 mm tai pienempiä, veteen liukenemattomia, kiinteitä ja kaikentyyppisiä muovipartikkeleja, jotka eivät ole biohajoavia vesiympäristössä. Mikromuovipartikkelit ovat usein niin pieniä, ettei niitä voi paljaalla silmällä erottaa. Kosmetiikassa niitä käytetään täyteaineina kuorivissa tai pesevissä poispestävissä kosmetiikkavalmisteissa.

Mikromuovit ovat vesistöhin päätyessään haitallisia vesieliöille. Ongelmia aiheuttaa myös se, että muovin lisäaineina käytetään usein haitallisiakin kemikaaleja ja toisaalta muovihiukkaset voivat vesistöissä ”imeä itseensä” ympäristön kemikaaleja. Nämä kemikaalit päätyvät sitten mikromuovipartikkelien mukana eliöihin ja kertyvät ravintoketjussa.

Suomi ja mikromuovit

Suomessa mikromuoveja on tutkittu ja löydetty ainakin Kallavedeltä ja Itämerestä. Suomen ympäristökeskuksen mukaan merkittävin yksittäinen mikromuovin lähde Suomessa on tieliikenne. Pelkästään ajoneuvojen renkaiden kulumisesta syntyy noin 5 000–10 000 tonnia mikromuovipäästöjä vuodessa. Kosmetiikan ja hygieniatuotteiden mikromuovipäästöt ovat muihin päästölähteisiin verrattuna pieniä. Kuitenkin poishuuhdeltavista kosmetiikka- ja hygieniatuotteista aiheutuvia mikromuovipäästöjä kertyy vuodessa noin 5 tonnia. Nykyaikaiset jätevedenpuhdistamot poistavat Suomessa häiriöttömästi toimiessaan tehokkaasti yhdyskuntajätevesissä olevaa mikromuovia, joten hygieniatuotteista aiheutuvista mikromuovipäästöistä vain muutama prosentti päätyy laskelmien mukaan lopulta vastaanottavaan vesistöön.

Kosmetiikassa käytettäviä mikromuoveja pyritään vähentämään

Cosmetics Europe antoi vuonna 2015 kosmetiikkateollisuudelle suosituksen luopua kosmetiikan mikromuovien käytöstä vuoteen 2020 mennessä, koska nämä raaka-aineet ovat aiheuttaneet yleistä huolta osana vesiympäristön roskaantumista ja koska vaihtoehtoisia raaka-aineita on saatavilla. Suositus koski luopumista kosmetiikan mikromuovihelmien käytöstä poishuuhdeltavissa kuorivissa ja pesevissä tuotteissa. Cosmetics Europen teettämän selvityksen mukaan mikromuovihelmien käyttö vähentyi vuosina 2012-2017 97,6 %:a.

Vuonna 2015 USA:n kongressi hyväksyi aloitteen vesistöjen suojelemiseksi mikromuoveilta (Microbead-Free Waters Act of 2015), joka alkoi tuottaa tulosta vuonna 2017. Laki tähtää erityisesti  mikromuovien vähentämiseen poishuuhdeltavasta kosmetiikasta, vaikka USA:n ruoka- ja lääkehallinnon (Food and Drug Administration eli FDA) mukaan mikromuovien haitallisuudesta ihmisten terveydelle ei ole tarpeeksi näyttöä. Mikromuovien pienen koon vuoksi niitä ei kuitenkaan pystytä suodattamaan suodatinjärjestelmien läpi, ja ne päätyvät lopulta vesistöihin ja valtameriin.

OECD (Organization for Economic Co-operation and Development eli Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö) pyrkii edistämään valtamerien suojelua. Sen mukaan Alankomaat oli ensimmäinen maa, joka kielsi mikromuovihelmien käytön kosmetiikkatuotteissa vuonna 2014. Tämän jälkeen monet muut maat ovat seuranneet esimerkkiä ja kieltäneet mikromuovit kosmetiikassa. USA:n ja Alankomaiden lisäksi kosmetiikan mikromuovit on kielletty ainakin Australiassa, Kanadassa, Italiassa, Koreassa, Uudessa-Seelannissa, Ruotsissa ja Iso-Britanniassa. Euroopan kemikaalivirasto ehdotti tammikuussa 2019 mikromuovien käytön laajamittaista rajoittamista EU:n ja ETA-maiden markkinoilla olevissa tuotteissa. Euroopan parlamentti ja Euroopan unionin neuvosto tarkastelevat rajoitusta, ennen kuin se voidaan hyväksyä.

Ovatko kaikki mikromuovit tai mikromuovihelmet haitallisia?

Tähän mennessä on löydetty yli 500 erilaista mikromuovien ainesosaa. Vaikka useat tutkimukset ovat osoittaneet mikromuovien olevat erittäin haitallisia vesistöille ja niissä eläville eliöille, mikromuovien haitallisuudesta ihmisten terveydelle on olemassa hyvin vähän näyttöä. Yksittäisten mikromuovia sisältävien ainesosian vaikutuksista kiistellään – onko joku tietty mikromuovi haitallisempi kuin joku toinen? Tämä kysymys on yhä avoin ja jokainen kuluttaja joutuu tekemään sen suhteen omat ratkaisunsa.  Ympäristöön joutuvista mikromuoveista alle prosentti on peräisin kosmetiikasta. 

Mistä voi tietää, sisältääkö kosmetiikkatuote mikromuoveja?

Polyethylene (PE), Polyethylene Glycol (PEG), Polypropylene (PP), Acrylates Copolymer, Dimethicone, Carbomer jne. Esimerkiksi nämä edellämainitut kosmetiikan ainesosaluettelosta löytyvät nimet ovat yleisiä mikromuovien ainesosia yli viidensadan muun mikromuoviainesosan joukossa. Kosmetiikka on sellainen mikromuovien lähde, johon jokainen kuluttaja voi omalla ostopäätöksellään vaikuttaa. Mikromuovien suhteen ostopäätöstä ei kuitenkaan helpota se, että kosmetiikan ainesosalista ei välttämättä kerro, sisältääkö tuote muoveja. Kosmetiikassa käytetään polymeerisiä raaka-aineita eri olomuodoissa. Ne voivat olla synteettisiä tai luonnosta peräisin. Samaa polymeeriä voidaan käyttää yhdessä tuotteessa nesteenä, jolloin se ei ole mikromuovi ja toisessa kiinteänä aineena, jolloin se taas on mikromuovi. Suurin osa kosmetiikan polymeereistä ei ole muoveja, vaan ne ovat tuotteessa nesteenä. Kaikki muovit ovat siis polymeerejä, mutta kaikki polymeerit eivät ole muoveja.

Mikromuovien löytäminen käyttämästään kosmetiikasta ei siis ole aivan yksinkertaista. Avuksi löytyy kuitenkin erilaisia valtioiden tai voittoa tuottamattomien järjestöjen kehittämiä tietokantoja, jotka ovat maksuttomia ja kaikkien käytössä. Luotettavia tietokantoja ovat esimerkiksi seuraavat:

  • ECHA (European Chemicals Agency / Euroopan kemikaalivirasto, useilla eri kielillä)
  • Environment Canada Domestic Substance List (Kanadan hallituksen valvoma lista, englanniksi ja ranskaksi)
  • EWG (Environmental Working Group / Amerikkalainen, voittoa tavoittelematon ympäristötyöryhmä, englanniksi)

Mikromuovien tunnistamiseksi voi ladata myös puhelimeen avuksi erilaisia sovelluksia, joilla tuotteen viivakoodin tai ainesosaluettelon skannaamalla saa nopean analyysin mahdollisesti haitallisista ainesosista:

  • BTMB (Beat the Microbeads, englanniksi)
  • CosmEthics (englanniksi ja ranskaksi)

Lopuksi

Me Areum Beauty -verkkokaupassa välitämme suuresti ympäristöstä ja sen kestävyydestä, sekä yrittäjinä että kuluttajina. Sen vuoksi olemmekin asettaneet myymillemme tuotteille mikromuoveja koskevat rajat. Tavoitteenamme on rajoittaa mikromuoveja sisältävien kosmetiikka- ja hygieniatuotteiden käyttöä askel askeleelta mahdollisimman paljon.

Skannaamme kaikki mikromuoveja sisältävät tuotteet BTMB (Beat the Microbeads) sovelluksen ja EWG (Environmental Working Group) -tietokannan avulla. Kaikki tuotteet, joista ei löydy mikromuoveja, on sivuillamme merkitty mikromuoviton -merkillä tuotekuvauksen yhteydessä. Saat tuotekuvauksen näkyville klikkaamalla tuotetta sivuillamme.

Mikromuovittomat tuotteet ovat aivan yhtä tehokkaita kuin mikromuoveja sisältävätkin. Yhä useammat kestävään kehitykseen panostavat brändit tekevät jatkuvaa kehitystyötä formuloidakseen tuotteitaan ja kehittääkseen pakkauksiaan ympäristöystävällisemmiksi. Pyrimme käyttämään ja testaamaan kaikkia myymiämme tuotteita itse, löytäksemme asiakkaillemme parhaat mahdolliset tuotteet valikoimaamme.

Ohjeet pakkausten kierrätykseen sekä pakkauksista löytyvien koreankielisten kierrätysohjeiden käännökset löytyvät täältä.

Terveisin,

Areum Beautyn tiimi

Lähteet

Tieliikenne on merkittävä mikromuovin lähde, Suomen ympäristökeskuksen tiedote, 24.3.2020.

Mikromuovihelmien käyttö kosmetiikassa vähentyi 97,6 %:a vuosina 2012-2017, Kosmetiikka- ja hygieniateollisuus, 26.9.2019.

Kosmetiikan mikromuovit – ovatko enää ongelma?, Joutsenmerkin kemikaaliasiantuntija – Terhi Uusitalo, 15.10.2018.

Mikromuovit, ECHA European Chemicals Agency.

The Microbead-Free Waters Act: FAQs, Cosmetics Law & Regulations, U.S Food and Drug Administration, 24.08.2020. (englanniksi)

Microbeads in Cosmetics: Policy in practice, OECD. (englanniksi)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Vieritä ylös
0
OSTOSKORI
  • No products in the cart.